Osuuskunnissa on pohjimmiltaan kyse: yhdessä menestymisestä. Osuuskunnan perustavat ihmiset, jotka haluavat saada jotain hyvää aikaan – ja se päätetään toteuttaa yhdessä. Tavoitteena on tuottaa hyötyä osuuskunnan omistajille – jotka usein ovat sen asiakkaita – mutta myös ympäröivälle yhteiskunnalle.

Osuuskunta on sekä yritys että yhteisö. Se voi olla pieni tai suuri, paikallinen tai valtakunnallinen. Se voi toimia lähes millä tahansa toimialalla.

Osuuskunta on kilpailukykyinen ja toimiva yhtiömuoto myös tulevaisuudessa. Osuuskunnat voivat syntyä vastaamaan aivan uudenlaisiin haasteisiin ja tuoda kauan kaivattua potkua suomalaiseen talouselämään – ja jonain päivänä jokin tänään perustettava osuuskunta on oman alansa uusi markkinajohtaja.

Osuustoiminnan periaatteet ja arvot

Osuustoiminnalla on kansainvälisesti määritellyt yhteiset periaatteet sekä arvot, joita kaikkien osuuskuntien kaikkialla maailmassa tulee noudattaa. Osuustoiminnan periaatteet ovat suuntaviittoja arvojen toteuttamiseksi käytännössä.

Osuustoiminnan arvot:

• Omatoimisuus
• Omavastuisuus
• Demokratia
• Oikeudenmukaisuus
• Tasa-arvo
• Solidaarisuus

Eettiset arvot:

• Rehellisyys
• Avoimuus
• Yhteiskunnallinen vastuu
• Muista ihmisistä välittäminen

Osuustoiminnan periaatteet:

1. Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys
2. Demokraattinen jäsenhallinto
3. Jäsenten taloudellinen osallistuminen
4. Itsenäisyys ja riippumattomuus
5. Koulutus, oppiminen ja viestintä
6. Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö
7. Vastuu toimintaympäristöstä

Osuustoiminnan historia Suomessa

Osuustoiminta on ollut keskeinen osa Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä jo yli 150 vuoden ajan. Suomalaisen osuustoiminnan perustana pidetään erityisesti professori Hannes Gebhardin ja kansanedustaja, naisasianainen Hedvig Gebhardin työtä.

Merkittävän sysäyksen suomalaisen osuustoiminnan synnylle antoi vuoden 1899 helmikuun manifesti ja kiristyneet venäläistämispyrkimykset. Osuustoiminta nähtiin keinona vahvistaa kansan taloudellista tasoa sekä yhdistää suomalaisia vastustamaan sortovaltaa. Osuustoiminnalla onkin ollut merkittävä rooli Suomen itsenäistymisessä.

Vuonna 1899 perustettiin Pellervo-Seura, jonka tavoitteena oli edistää osuustoiminnan periaatteita ja tukea osuuskuntien perustamista erityisesti maatalouden, kaupan ja rahoituksen aloilla. Pian osuuskuntia alkoikin syntyä ympäri Suomen. Niitä perustettiin vastauksena aikansa haasteisiin ja ne tarjosivat ihmisille mahdollisuuden parantaa elinolojaan yhteisöllisen omistajuuden ja yhteistyön kautta.

1900-luvun alkupuolella osuustoiminnasta tuli merkittävä voima suomalaisessa taloudessa. Maatalousosuuskunnat auttoivat viljelijöitä saamaan paremman hinnan tuotteistaan ja kuluttajaosuuskunnat mahdollistivat edullisemmat ja laadukkaammat tuotteet jäsenilleen. Osuuskassat puolestaan tarjosivat suomalaisille luotettavia ja edullisia rahoituspalveluja. Meille kaikille tuttujen osuustoimintayritysten – S-ryhmän, Valion, OP Ryhmän, Atrian ja HK Foodsin – juuret ovat täällä.

Sotien jälkeisessä Suomessa osuustoiminta nousi entistä tärkeämpään rooliin jälleenrakennuksessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä. Osuuskunnat tarjosivat työpaikkoja, vakautta ja taloudellista turvaa muuttuvassa yhteiskunnassa.

Nykyään osuustoiminta on edelleen vahva osa Suomen taloutta ja yhteiskuntaa. Osuustoiminnan perusperiaatteet – jäsenlähtöisyys, demokraattinen päätöksenteko ja yhteisöllinen omistajuus – ovat säilyneet ennallaan ja niiden merkitys jopa korostuu nykyajan taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa haasteissa.

Osuustoiminta on kansainvälistä

Maailmassa on yli kolme miljoonaa osuuskuntaa, joissa on yhteensä yli miljardi jäsentä. 12 prosenttia maapallon väestöstä on jonkin osuuskunnan tai keskinäisen yhtiön jäsen.

Osuuskunnat tarjoavat työpaikan tai työmahdollisuuksia 10 prosentille maailman työllisestä väestöstä ja globaalisti 300 suurinta osuuskuntaa ja keskinäistä yhtiötä tuottaa yhteensä yli 2 400 miljardin dollarin liikevaihdon.

Osuustoimintaliikkeen juuret ulottuvat 1800-luvun alkupuolelle, jolloin teollistumisen ja kaupungistumisen myötä syntyi tarve oikeudenmukaisemmille ja demokraattisemmille taloudellisille rakenteille. Ensimmäinen tunnettu nykyaikainen osuuskunta, Rochdalen oikeudenmukaisen pioneerien osuuskunta, perustettiin Englannin Rochdalessa vuonna 1844. Se loi perustan nykyaikaiselle osuustoiminnalle.

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA, joka perustettiin jo vuonna 1895, on YK:n jälkeen maailman suurin kansainvälinen järjestö. Lue lisää: https://ica.coop/